Porttiteoria on käsite, jota on usein liitetty kokeilusta hallitsemattomaksi muuttuvaan päihteiden käyttöön. Sitä voidaan kuitenkin soveltaa myös muihin elämäntapoihin, kuten rahapelaamiseen.
Teoria ehdottaa, että pienet ja “harmittomat” pelit saattavat toimia porttina kohti suurempia ja riskialttiimpia pelejä. Mutta pitääkö tämä paikkansa kasinopelien kohdalla? Voiko matopelillä pelaaminen todella johtaa pelaajan siirtymiseen kasinopelien maailmaan?
Tässä tekstissä tarkastelemme, miksi porttiteoria ei välttämättä aivan suoraviivaisesti päde pelaamiseen ja kuinka vastuullinen pelaaminen voi estää haitallisia kehityskulkuja.
Miten porttiteoriaa voisi soveltaa kasinoilla?
Alun perin päihteiden käyttöön yhdistettyä porttiteoriaa voidaan hyvin soveltaa moneen muuhunkin, erityisesti potentiaalisesti addiktiota aiheuttavaan asiaan. Myös rahapelaaminen kuuluu tähän kategoriaan.
Porttiteorian mukaan pienet, “harmittomat” pelit voisivat toimia porttina kohti vakavampia, riskialttiimpia rahapelejä. Esimerkiksi Veikkauksen pelien kokeileminen voisi houkutella pelaajan jahtaamaan yhä suurempia voittoja tai siirtymään välittömästi esimerkiksi Virolaisille kasinoille tuntuvampien panosten ja voittojen perässä.
Teorian mukaan jopa pelkkä matopelin pelaaminen voi herättää roihuavan palon pelaamista kohtaan, jolloin pelaaja lopulta siirtyy suurempia rahasummia edellyttäviin peleihin.
Tämä kehityskulku voisi altistaa pelaajan suuremmalle riskille, kuten rahapeliriippuvuudelle, koska pelaaja saattaaisi kokea vahvaa houkutusta kokeilla yhä isompia ja vaarallisempia pelejä.
Porttiteorian mukaan pienet pelit voivat siis johtaa entistä vakavampiin rahapelaamisen ongelmiin. Jostainhan ongelmapelaaminen saa ensimmäisen kipinänsä, mutta luotettavat kasinot onneksi huolehtivat pelaajien hyvinvoinnista ja pyrkivät erilaisilla työkaluilla estämään tällaisten kehityskulkujen syntymistä.
Teorian ongelmallisuus kasinoista puhuttaessa
Vaikka porttiteoria on mielenkiintoinen ja pohtimisen arvoinen, sen soveltaminen rahapelaamiseen ei todellisuudessa ole aivan suoraviivaista.
Pelit ensinnäkin eroavat kaikessa monimuotoisuudessaan toisistaan merkittävästi. Esimerkiksi yksinkertaiset matopelit eivät ole samalla tavalla vetovoimaisia kuin kasinopelit. On epätodennäköistä, että matopeli herättäisi pelaajan kiinnostuksen heti suurempiin ja riskialttiimpiin peleihin.
Lisäksi peliriippuvuus ei ole väistämätön seuraus kasinopelaamisesta, ja suurin osa pelaajista pystyy nauttimaan peleistä kohtuudella ilman ongelmia – erityisesti kasinoiden tarjotessa tämän tueksi lukuisia vastuullisen pelaamisen työkaluja.
Tässä vastuullisen pelaamisen työkaluja, joita parhaat nettikasinot tarjoavat:
- Aikarajoitukset
- Talletusrajoitukset
- Tappiorajoitukset
- Pelitilin sulkeminen
- Pelaamisen tilastot
- Ulkopuolisten tukipalveluiden yhteystiedot
Nämä työkalut auttavat pelaajia hallitsemaan pelaamistaan ja ehkäisemään ongelmapelaamista. Tämä tekee porttiteorian kaltaisista yksinkertaistuksista vähemmän relevantteja, koska vastuullinen pelaaminen tarjoaa keinoja riskien hallintaan.
Tilastojen mukaan vain osa matopelien pelaajista pelaa kasinoilla
Matopelit olivat vuosituhannen alussa suosittuja ja monet pelaajat vähintään kokeilivat niitä, elleivät jopa pelanneet niitä aktiivisesti aikaa tappaakseen.
Ei kuitenkaan ole todennäköistä, että matopelien pelaaminen automaattisesti johtaisi kasinopeleihin siirtymiseen. Puhelimilla pelatut matopelit olivat kevyitä ajanvietepelejä, eivätkä ne herättäneet samanlaista rahapelivetoista kiinnostusta kuin kasino- tai kolikkopelit.
Vuoden 2024 Pelaajabarometri näyttää, että vaikka rahapelaaminen on edelleen suosittua, vain pieni osa suomalaisista pelaa aktiivisesti kasinopelejä. Itse asiassa vain 5,9 % pelaajista nauttii kasinopeleistä vähintään kerran kuussa, kun taas satunnaisesti pelaavia on noin 20 %.
Tämä osoittaa, että suurin osa rahapelaajista pelaa vain satunnaisesti ja hyvin harva siirry automaattisesti matopeleistä kasinopelien kaltaisiin suurempiin peliformaatteihin.
Porttiteoria voi olla hyväkin asia
Vaikka porttiteoriasta puhutaan tyypillisimmin addiktiota ja muita negatiivisia ilmiöitä koskevissa asiayhteyksissä, sitä voi hyvin soveltaa myös positiivisiin asioihin.
Esimerkkinä tästä toimii Matti Röngän positiivinen näkökulma kasvavaan mielenkiintoon jollain alalla. Röngän mukaan ihmiset eivät useinkaan aloita lukemista vaikeasta ja tiivistunnelmaisesta kirjallisuudesta, vaan valitsevat helpomman reitin, kuten dekkarit.
Ylen artikkelin mukaan dekkarit voivat Röngän mielestä toimia ikään kuin porttina, joka houkuttelee lukijat siirtymään kohti syvällisempää ja monimutkaisempaa kirjallisuutta. Tällä tavalla porttiteoria voi olla hyvä asia, sillä se avaa uusia mahdollisuuksia ihmisille tutustua eri tyyleihin ja sisällön syvyyksiin.
Samalla se voi edistää kiinnostusta myös muihin genreihin, kuten yhteiskunnalliseen kirjallisuuteen ja runoihin, jotka aluksi tuntuvat vaikeilta, mutta joihin voi löytää portin juuri dekkareiden kautta.
Yhteenveto
Vaikka porttiteoria saattaa vaikuttaa houkuttelevalta selitykseltä rahapelaamisen mahdollisiin riskeihin, sen soveltaminen ei ole aina niin mustavalkoista. Esimerkiksi alun perin kevyenä ja viattomana ajanvietteenä toiminut matopeli ei suinkaan automaattisesti johda pelaajaa kohti kasinopelien riskialttiimpia maailmoja.
Sen sijaan pelaaminen voi pysyä viihteenä ilman suurempia riskejä. Vastuullinen pelaaminen ja kasinopelaamisen hallinta ovat kuitenkin ratkaisevia tekijöitä. Kasinoilla on velvollisuus tarjota pelaajilleen työkaluja, joilla voidaan ennaltaehkäistä peliongelman syntymistä.
On tärkeää muistaa, että pelaaminen itsessään ei ole ongelma, vaan se, miten hallitsemme ja ymmärrämme oman pelaamisemme.
